Lantapolitiikka, kiertomaatalouden yhteydessä julkistetut säännöt ja lannoitekustannusten nousu asettavat myös pellonviljelijöille uusia haasteita. National Experimental Garden Precision Agriculture (NPPL) ja Farm of the Future -järjestön järjestämässä lannoitusta käsittelevässä webinaarissa paneelissa oli mukana NPPL:n osallistuja ja LTO:n johtaja Klaas Schenk.
Hän linjasi, että uusi tilanne pakottaa alan näkemään tosiasiat, mutta nyt ei näe syytä muuttaa lannoitussuunnitelmaa omalla tilallaan. Hän kuitenkin jatkaa keskustelua esimerkiksi jätevedenpuhdistamon kanssa. "Mineraalivarat ovat loppujen lopuksi rajalliset ja on sääli laskea kaikkea mereen." Kiertomaataloutta koskevien tietokysymysten sarjan avulla paneelin johtaja Pieter de Wolf (WUR:n maatalouden kestävämpää tekeminen projektinjohtaja) kartoitti, miltä ravinnekierto näyttää. Yhdessä Tom Hendrickxin (CropSolutions) kanssa hän kuvaili politiikkasuunnitelmien seurauksia peltotiloilla.
Orgaanisen aineksen säilyttäminen
Paneeli oli yhtä mieltä siitä, että pellonviljelijät kohtaavat haasteen, kun he voivat uuden lannan ja karjan määrän vähentämisen seurauksena käyttää vähemmän lantaa ja joutuvat valitsemaan laajemman viljelysuunnitelman. Suurin haaste on orgaanisen aineksen tason ylläpitäminen.
Toinen on vaihtoehtojen kehittäminen lannoitteille. Schenkin mukaan keskustelun tulisi keskittyä lähinnä tähän, koska nämä vaihtoehdot ovat tällä hetkellä liian kalliita, riittämättömästi saatavilla ja rajoitetusti käytössä.
Myös 150 osallistujaa kotona vastasi lausuntoihin. Orgaanisen aineksen lisäyksen osalta suositeltiin erityyppisten kompostien käyttöä. Orgaanisen aineksen itse tuottaminen (lepotilan kasvien kasvattaminen ja satojäämien lisääminen) tuli toiseksi, jota seurasi palkokasvien viljely typen sitomiseksi.
Toinen vaihtoehto voitaisiin hyvinkin määrätä nitraattidirektiivin seitsemännen toimintaohjelman luonnoksen valossa. Tässä Schenk sanoo, että politiikka ei ole linjassa käytännön kanssa. ”Ohjeella rakennussuunnitelman mukauttamiseen on valtavat taloudelliset seuraukset, eikä sitä tarvita savimailla ollenkaan. Säännöt tulee tehdä aluetasolla, jotta kaikilla on tilaa asioida.”
Käytä jätettä uudelleen
Wim van Dijk (ravinteiden ja maaperän WUR-tutkija) keskusteli lannoitussuunnitelmasta tarkemmin ja jakoi suunnitelman Tulevaisuuden tilalla. Hän mainitsi myös aukon syklissä, ihmisvirrat. Lelystadin WUR:ssa käytetään struviittia: fosfaattia, joka uutetaan jätevedestä vedenpuhdistamoissa. Mutta myös puhalluslipeää, pääasiassa ammoniumtyppeä sisältävää nestemäistä lannoitetta, joka tulee tallien ilmapesureista.
Kotona osallistuneet näkivät monia ongelmia struviitin vapautumisessa lääkejäämistä ja hormoneista. Schenkin mukaan se on jo liian kallis ja tulee siksi vielä kalliimmaksi. "Teknisesti se on mahdollista ja jos olosuhteet, mutta myös markkinat ja tuotteiden hinnat muuttuvat, kannattaa tutkia."
Hän näkee pikemminkin lietteelle ja mädäteelle tulevaisuuden. Mutta hän teki myös varauksia täällä. ”Tyhjennyslipeää käytetään silloin, kun satoa on jo, koska sen täytyy imeytyä välittömästi. Siksi se ei toimi peruslannoitteena. Lisäksi lannan käsittely ja käsittely vaativat paljon energiaa. Meidän ei pitäisi ratkaista yhtä ravinneongelmaa ja luoda toista ympäristöongelmaa. Johtopäätös oli, että alan on mukauduttava, mutta politiikan on myös mukauduttava kiinnittäen enemmän huomiota alan tapahtumiin.
Ideat
Vuonna 2021 jätettiin jo 34 innovaatiota. Monet näistä ideoista perustuivat tunnettujen periaatteiden parantamiseen, kuten kosketuspinnan pienentämiseen, kaistaleiden peittämiseen ja lannoitekoostumuksen muuttamiseen. Tällä hetkellä noin kuusi hakijaa tutkii, suoritetaanko testaus ja miten.
Innovaatioita voi lähettää jatkuvasti www.bemestopznbest.nl -sivuston kautta. Toinen esittelykierros järjestetään ensi kesänä.
Tekniikka ja toteutus
Lannoitettu parhaimmillaan keskittyy pääasiassa niittyihin. Siksi painopiste on maidonviljelyssä. Siellä voidaan saavuttaa suurimmat voitot. Ohjelma keskittyy myös konelannoitteiden levitykseen; ohjelma ei siis koske ruokintatoimenpiteitä tai toimenpiteitä navetassa.
Ohjelman tavoitteena on tuoda parannuksia olemassa oleviin tekniikoihin ja periaatteisiin sekä mahdollisiin uusiin periaatteisiin.
Työskennellä yhdessä
Tavoitteet ovat korkealla ja intressit korkealla. Todellisia tuloksia voidaan saavuttaa vain yhdessä. Innovaatiot tulevat siis nimenomaisesti markkinoilta. Varsinkin maanviljelijöitä, urakoitsijoita ja koneenrakentajia pyydetään esittämään ideoitaan. Innovaatioita käsitellään haluttaessa luottamuksellisesti. Kaksi riippumatonta asiantuntijaryhmää seuloa hakemukset huolellisesti. Ohjelma auttaa lupaavien ideoiden hakijoita testaamaan ja kehittämään innovaatiotaan edelleen.
kumppanuus
Lannoitus parhaimmillaan toteutetaan yhteistyössä Wageningen University & Researchin (WUR), Nutrient Management Instituten (NMI) ja Louis Bolk Instituten (LBI), RIVM:n, TNO:n, Flanderin maatalous-, kalatalous- ja elintarviketutkimusinstituutin (ILVO) välillä. . ) ja Delphy. Yhteistyötä tehdään myös maidonviljelyssä toimivien yrityskonsulttien kanssa. Sidosryhmien, erityisesti Cumelan, Fedecomin ja LTO:n, kanssa koordinoidaan säännöllisesti. Tavoitteena on käyttää näiden osapuolten kaikkea erityistietoa ja kokemusta, jotta ilmaston ja kaikkien asianosaisten yhteisvaikutus saadaan aikaan todellista.
Ohjelmaa rahoittaa Maatalous-, luonto- ja elintarvikkeiden laatuministeriö (LNV). Se alkoi heinäkuussa 2021 ja jatkuu vuoteen 2024 asti.