Tiistaina (30. marraskuuta) julkaistun tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden kustannukset voivat olla paljon suuremmat kuin taloudelliset hyödyt.
By WESTER VAN GAAL BRYSSELI, 30. marraskuuta, 07:08
- Bureau for the Appraisal of Social Impact for Citizen Information Pariisissa toimiva kansalaisjärjestö (BASIC) havaitsi, että torjunta-aineiden tuottajat maksavat EU:lle 2.3 miljardia euroa tukia.
Samaan aikaan ala tekee noin 900 miljoonan euron voittoa, ja tutkimuksen mukaan tämä ei ole tehokas tapa käyttää maatalousvaroja.
"Luomutilojen kolminkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä maksaisi 1.85 miljardia euroa vuodessa - vähemmän kuin torjunta-aineisiin käytettävät vuotuiset tuet", BASICiin liittyvä tutkijaryhmä kirjoitti.
Tutkimuksessa mainitaan myös muut yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, jotka hyödyttävät torjunta-aineiden tuottajia, mukaan lukien neljä suurta – BASF, Bayer, ChemChina ja Corteva – jotka edustavat 60 prosenttia maailmanlaajuisesta myynnistä.
Esimerkiksi EU jakaa 57.8 miljardia euroa vuotuisia tukia torjunta-aineriippuvaisten maatalouskäytäntöjen ylläpitämiseen – eli noin puolet EU:n kokonaisbudjetista.
Osa näistä rahoista päätyy näiden yritysten taskuihin.
Myös koneilla, lannoitteilla, torjunta-aineilla ja hybridi-/GMO-lajikkeilla on ollut myönteisiä vaikutuksia. Maailman maataloustuotanto on kasvanut 350 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana.
Tämä auttoi torjunta-aineteollisuutta saavuttamaan 53 miljardin euron vuotuisen liikevaihdon vuonna 2020 – ja EU on yksi suurimmista kuluttajamarkkinoista, ja vuonna 12 maanviljelijöille myytiin 2019 miljardia euroa.
Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että haitalliset vaikutukset ympäristöön, biologiseen monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen ovat mahdollisesti suurempia kuin nämä hyödyt.
Se viittaa aikaisempiin tutkimuksiin Ranskan kansallinen maataloustutkimuslaitos (INRA), joka arvioi torjunta-aineiden terveyskustannuksiksi Yhdysvalloissa noin 1.3–13 miljardia euroa vuodessa.
Ja tutkimukset, jotka vahvistavat epäilykset siitä, että torjunta-aineet aiheuttavat syöpää, Parkinsonin tautia tai muita sairauksia, lisääntyvät edelleen.
Vuonna 2015 Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) totesi myös, että on "vahvaa näyttöä", että altistuminen glyfosaatille voi aiheuttaa DNA-vaurioita.
Torjunta-aineteollisuus maksaa EU:n lobbaajilleen 10 miljoonaa euroa vuodessa, mutta sen viesti siitä, että torjunta-aineet ovat välttämättömiä tuottavuuden parantamiseksi, alkaa herättää kritiikkiä.
Mukaan luontotutkimus,Tuottavuus monilla torjunta-aineita käyttävillä kasvinviljelyalueilla ympäri maailmaa on laskemassa.
Vaikka ei ole olemassa lopullista näyttöä alhaisempien satojen yhdistämisestä torjunta-aineisiin, on merkkejä torjunta-aineiden vastustuskyvystä, joka tekee niistä vähemmän tehokkaita.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on luvannut käyttää EU-puheenjohtajakauttaan vuonna 2022 pyrkiäkseen torjunta-aineiden käytöstä poistamiseen.
Euroopan unioni on maatilalta pöytään -strategiassaan asettanut tavoitteeksi vähentää torjunta-aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Sen on kuitenkin määrä uusia myös rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin lupa ensi vuonna, Asiasta kertoi EUobserver.
Mietinnössä kehotetaan voimakkaasti välttämään uudistumista, koska se on olennainen ensimmäinen askel EU:lle saavuttaakseen omat kestävän kehityksen tavoitteensa.
- Koska tavaroiden oletetaan liikkuvan vapaasti EU:n sisällä kansallisten rajojen yli, käsitelty ruoka leviää ympäriinsä. Tästä syystä kuluttajat saattavat löytää ruokakaupoistaan klooripyrifosilla käsiteltyjä vihanneksia ja hedelmiä, vaikka tällaista käsittelyä ei ole koskaan sallittu maassa.
- Kansallisille viranomaisille on perustettu yleiseurooppalainen hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa muille viranomaisille havainnoista vaarallisista elintarvikkeista. Nämä hälytykset tulevat usein sen jälkeen, kun epäilyttävät tuotteet on myyty – ja kulutettu.
- Kahdeksan jäsenvaltiota on kieltänyt tai ei ole koskaan sallinut klooripyrifossituotteiden käyttöä: Tanska, Suomi, Saksa, Irlanti, Latvia, Liettua, Slovenia ja Ruotsi.
- Iso-Britannia kielsi klooripyrifossin käytön yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuonna 2016. Klorpyriosta ei ole hyväksytty Norjassa eikä Islannissa. Sveitsin hallitus päätti perua luvat 12 klooripyrifossille ja klooripyrifossimetyylituotteelle 12. kesäkuuta Tagblattin mukaan.