Näyttää siltä, että jokainen kasvukausi tuo mukanaan uusia tuotantohaasteita, jotka liittyvät säähän tai uusiin tuholaisiin. On kuitenkin myös tuotantoongelmia, jotka on otettava huomioon joka vuosi, ja niiden huomiotta jättäminen voi vahingoittaa koko satoa. Yksi jatkuva ongelma, jota on käsiteltävä joka vuosi, on mustelmien hallinta. Hyvin harvat asiat voivat pilata hyvän sadon markkina-arvon yhtä nopeasti kuin liian monet mustelmat.
Kevät on itse asiassa paras aika aloittaa mustelmien ehkäisyohjelman suunnittelu. Tässä artikkelissa on yhteenveto kuusi tärkeää tekijää, jotka vaikuttavat mukuloiden vaurioiden määrään. Lisätietoja mustelmien hallinnasta löytyy Idahosta Perunan keskus Tutkimus- ja koulutussivusto osoitteessa:
- 1) Maaperän kunto – Kaikki, mikä vaikeuttaa maan irtoamista mukuloista sadonkorjuun yhteydessä, voi lisätä mustelmia. Joten tänä keväänä muodostuneet paakut voivat palata aiheuttamaan ongelmia ensi syksynä. Tukkuja on vaikea käsitellä sadonkorjuun aikana, koska lähes kaikki niiden poistamiseen käytetyt laitteet (ravistimet, rullapöydät jne.) voivat vahingoittaa mukuloita. Paras tapa torjua pakkauksia on estää niiden muodostuminen seuraamalla runsaasti jäännöskasveja, valmistamalla löysä, syvä maaperä ja välttämällä maanmuokkausta, kun maaperä on liian märkä. Myös sadonkorjuun maaperän kosteusolosuhteet ovat tärkeitä, koska erittäin kosteat tai kuivat olosuhteet tekevät maaperän erottelusta haasteen.
- 2) Mukulan kunto – Mukuloiden lämpötila, nesteytys (rapeakkuus) ja kypsyys vaikuttavat vuorovaikutuksessa mustelmien herkkyyteen. Yleensä mitä alhaisempi massan lämpötila on, sitä herkempiä mukulat ovat sekä särkymiselle että mustille mustelmille. Alle 45oF massan lämpötilat vaikeuttavat perunoiden käsittelyä aiheuttamatta merkittäviä mustelmavaurioita. Mitä kosteutetumpia tai rapeampia perunat ovat, sitä alttiimpia ne murskaavat mustelmia. Sen sijaan kuivatut perunat ovat alttiita mustille mustelmille. Samoin kasvien kypsyessä mukulat ovat alttiimpia mustille mustelmille. Mukulat, jotka istuvat kuivassa maassa kuolleiden tai kuolevien viiniköynnösten alla, voivat olla erittäin herkkiä mustapilkulle, joten on parasta tappaa viiniköynnös ja korjata sato ennen kuin viiniköynnökset saavuttavat tämän vaiheen.
- 3) Harvesterin toiminta – Mitä herkempiä mukulat ovat vaurioituneet, sitä tärkeämpää on käyttää harvesteria optimaalisissa olosuhteissa. Harvesterin optimaalisen toiminnan saavuttaminen edellyttää putoamisen vähentämistä, törmäysalueiden vaimentamista ja ketjun nopeuden säätämistä suhteessa ajonopeuteen, jotta harvesterin ketjut täyttyvät. Jos kunkin ketjun yli kulkevan materiaalin (mukuloiden ja maaperän) tilavuus voidaan sovittaa kyseisen ketjun kapasiteettiin, mukulan liiallisesta liikkeestä, peruuttamisesta ja putoamisesta aiheutuvia vaurioita voidaan vähentää.
- 4) Mustelma harvesterin jälkeen – Perunoiden saaminen kuorma-autoon mahdollisimman vähäisin vaurioin on vasta alkua mustelmien vähentämisohjelmalle. On raportoitu, että noin 30 % kaikista varastoitujen mukuloiden mustelmavaurioista tapahtuu sadonkorjuun jälkeen. Mustelmien vähentäminen kuljetus- ja pinoamisoperaatioiden aikana sisältää putoamisen minimoimisen, kuljettimen nopeuden sovittamisen mukuloiden tilavuuteen ja pinoamisen asteittain, asteittainen minimoimaan mukuloiden vierimisen kasan pintaa pitkin.
- 5) Mustelma matkalla markkinoille – Tutkimukset osoittavat, että perunat voivat vaurioitua laajasti pakkaamisen, kuljetuksen ja vastaanoton aikana. Onneksi näiden käsittelyvaiheiden aikana syntyviä vaurioita voidaan vähentää merkittävästi tekemällä pieniä muutoksia, kuten pudotuksia laskemalla, täyttämällä laitteita ja vaimentamalla iskukohtia.
- 6) Ihmisen tekijä – Suurin osa perunoiden käsittelytoimista tehdään laitteilla, mutta lähes aina inhimillinen tekijä vaikuttaa laitteiden hallintaan tavalla, joka minimoi mustelmia. Työntekijöiden kouluttamiseen mustelmien ehkäisystä tulee ottaa aikaa sadonkorjuun valmistelussa.
Syntyy mustelmia aina kun peruna osuu toiseen pintaan, tyypillisesti karhotuksen, sadonkorjuun, kuljetuksen aikana sekä koko käsittely- ja pakkausprosessin aikana. Mustelmat ovat yleisempiä, kun perunat putoavat merkittävältä korkeudelta; osua kuljettimen metallisiin sivuseiniin; kokea äkillisiä suunnanmuutoksia; ja/tai törmäävät riittämättömästi pehmustettuihin varusteisiin. Voiman, kiihtyvyyden, pudotuskorkeuden ja iskupinnan kanssa mustelmien kehittymisaste riippuu mukulan ominaisuuksista, kuten lajikkeen ja massan lämpötilasta. Näin ollen lajikkeen vasteen fyysiseen vaikutukseen ja mustelmien kehittymisriskin tunteminen on hyödyllistä mustelmien ehkäisyohjelman kehittämisessä.
Särkyneet ja mustapistemustelmat ovat kaksi tärkeintä perunan laatuun vaikuttavaa vikaa. Molemmat johtuvat ulkoisen voiman vaikutuksesta ja voivat esiintyä samassa perunassa. Särkyttävä mustelma syntyy, kun ulkoinen iskuvoima on riittävän suuri aiheuttamaan solujen repeämisen fyysisesti rikkomalla ihoa, jossa se muodostaa halkeamia tai viiltoja. Vaikka voima ei välttämättä riko ihoa, jos se vaurioittaa alla olevia soluja, mustapistemustelma alkaa kehittyä muutaman tunnin sisällä. Musta värimuutos muodostuu, kun vaurioituneiden solujen fenoliyhdisteet (esim. tyrosiini) hapetetaan polyfenolioksidaasin vaikutuksesta tummaksi pigmentiksi nimeltä melaniini.
Molemmat mustelmat ovat vakavia, varsinkin kun ne aiheuttavat suoria tai epäsuoria menetyksiä. Tappiot voivat johtua suorasta tuhlauksesta, asiakkaiden hylkäämisestä, painonpudotuksesta ja sairauksien aiheuttamasta rappeutumisesta. Vuonna 1993 mustelmien vähentymisen 10 prosentilla arvioitiin tuovan 74.7 miljoonaa dollaria lisää Yhdysvaltain perunateollisuudelle. Pelkästään inflaatioon oikaistuna sama 10 %:n parannus vastaisi 134 miljoonaa dollaria vuonna 2020. Joka tapauksessa laadun parantaminen lisää merkittävästi perunan taloudellista arvoa.
Kun otetaan huomioon perunan mustelmien taloudelliset seuraukset, on tärkeää tunnistaa nopeasti murskatut ja mustapistemustelmat ja paikantaa, missä iskuvoimat esiintyvät toimenpiteen aikana. Tämä tiedote sisältää tärkeitä työkaluja ja tunnistusmenetelmiä, jotka auttavat tekemään tehokkaita hallintapäätöksiä mustelmien minimoimiseksi ja siten laatuongelmien lieventämiseksi.