Tunnisteet: #Perunantuotanto #Maataloudenoptimointi #Elintarvikekäsittely #KiinaMaatalous #Perunapohjaiset tuotteet #Taloudellinen vaikutus #Sosiaalinen merkitys
Kuvaus: Artikkeli tutkii perunan tuotannon kehitystä ja seurauksia Kiinassa keskittyen maatalouden rakenteen optimointiin ja maatalouskustannusten odotettavissa olevaan nousuun. Siinä käsitellään nykyistä tuotantovolyymiä, kulutustottumuksia ja hallituksen strategiaa perunapohjaisten elintarvikkeiden edistämiseksi. Artikkelissa tuodaan esille myös perunanjalostuksen teknologiset läpimurrot ja haasteet sekä perunapohjaisten elintarvikkeiden kehittämisen taloudellinen ja sosiaalinen merkitys.
Kiinan perunantuotanto ja maatalouden rakenteen optimointi
Kiina on merkittävä perunan tuottaja, jonka tuotantomäärät ylittävät kulutustarpeen. Vuonna 2013 globaali perunatuotanto oli 376 miljoonaa tonnia, josta Kiinan osuus oli 96 miljoonaa tonnia, mikä tekee siitä maailman johtavan tuottajan. Perunan kulutus asukasta kohden Kiinassa on kuitenkin vain 42 kiloa, josta vain puolet on peräisin Kiinasta. Sitä vastoin Euroopassa ja Yhdysvalloissa perunaa viljellään pääasiassa jalostukseen, ja jalostettujen tuotteiden osuus kokonaistuotantovolyymista on lähes 70 %. Kiinassa kulutetaan edelleen pääasiassa tuoreita perunoita, ja jalostettujen tuotteiden osuus kokonaistuotannosta on alle 10 %.
Kehitysstrategia ja terveysedut
Kiina käynnisti vuonna 2015 tärkeimpien perunatuotteiden kehitysstrategian, jonka tavoitteena on edistää ravitsevien ja terveellisten perunapohjaisten elintarvikkeiden julkista kulutusta ja samalla aktiivisesti laajentaa markkinoita. Alan asiantuntija Zhang Hong korosti, että perunat ovat kokonaisia ja kasvisruokia, runsaasti ravintoaineita, vähän kaloreita ja korkealaatuista proteiinia. Tämä strateginen painopiste edistää maatalouden viljelyrakenteiden optimointia, resurssien ja ympäristön rajoitteiden huomioon ottamista, maatalouden nykyaikaistamista, maatalouden kasvumallien muuttamista ja nykyaikaisten maatalouskasvien kehitystä. Se edistää maatalouden eri osa-alueiden integrointia.
Teknologiset läpimurrot ja käsittelyn haasteet
Kiinan perunapohjaisella elintarviketeollisuudella on edessään merkittäviä haasteita, kuten yhtenäisen kulutuskanavan puute, elintarvikepula, hidas jalostusnopeus ja alhainen kulutus henkeä kohti. Zhang Hong uskoo kuitenkin, että perunapohjaisten elintarvikkeiden jalostuslaitteiden ja -teknologioiden teknologiset innovaatiot voivat voittaa nämä haasteet ja niillä on ratkaiseva rooli teollisuuden muuttamisessa ja modernisoinnissa. Useat tutkimuslaitokset ja yritykset ovat jo kehittäneet yli 200 erilaista perunapohjaista tuotetta, mukaan lukien perunanuudeleita, riisiä, pannukakkuja ja kuukakkuja. Näiden tuotteiden käsittelyä tukemaan on perustettu integroituja bionisia valssauskoneita ja teollisia tuotantolinjoja.
Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset
Perunapohjaisten elintarvikkeiden tuotannolla on tärkeä taloudellinen ja sosiaalinen merkitys, ja sen näkymät ovat lupaavat. Maatalousministeriön suunnitelman mukaan Kiinan kokonaisperunatuotanto nousi 130 miljoonaan tonniin vuonna 2020, josta 30 % käytetään tärkeimpien elintarviketuotteiden jalostukseen. Vuoteen 2025 mennessä tuotannon odotetaan kasvavan 220 miljoonaan tonniin, ja noin 100 miljoonaa tonnia on varattu tärkeimpien elintarviketuotteiden jalostukseen. Tämä kehitys voisi tuottaa yli 300 miljardia juania lisäarvoa. Lisäksi strategia hyödyttää maanviljelijöitä, sillä perunanviljelyn tukien 300 yuanin lisäyksen hehtaarilta odotetaan kasvattavan viljelijöiden nettovoittoja 45 miljardilla juanilla.
Vaikka tulevaisuus tarjoaa laajat näkymät, Zhang Hong myöntää, että tärkeimpien perunatuotteiden jalostuksen korkeat kustannukset ovat edelleen haaste, johon on vastattava. Hän korostaa edistyneiden jalostuslaitteiden ja teknologian kehitystä, mikä edistää suuresti perunapohjaisten elintarvikkeiden teollista kehitystä Kiinassa.