Suurin osa rupitulehduksista tapahtuu mukuloiden alkaessa. Leesion tyyppi – pinnallinen, kuoppainen tai erumpentti – määräytyy luultavasti lajikkeen sietokyvyn, bakteerikannan aggressiivisuuden, infektioajan ja ympäristöolosuhteiden perusteella. Rupien esiintyvyys ja vakavuus vaihtelee vuosittain ja peltoittain.
Leesiot ovat kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia, ja ne vaihtelevat harvoista ja hajallaan peittävistä suurimman osan pinnasta. Erityyppisiä rupivaurioita ovat pinnallinen rupi tai ruskea rupi, verkottu rupi, kuoppainen rupi ja rupi. Jos mukuloita kaivetaan maaperän ollessa märkää, rupivaurioissa voi olla ohut, valkeahko itiökerros.
Rupibakteeri on yleinen maaperän asukas, joka voi selviytyä pitkiä aikoja jopa ilman perunoita. Se tuottaa toksiinia nimeltä takstomiini, jonka avulla se voi aiheuttaa vaurioita mukuloissa. Bakteeri pääsee vasta muodostuviin mukuloihin kypsymättömien linssisolujen kautta, ja kun mukulat kasvavat, leesiot laajenevat ja rupien vakavuus lisääntyy.
Rupitartunnan saaneiden siementen istuttaminen tai saastuneen karjanlannan levittäminen voi viedä bakteerin ruvettomalle pellolle. Terveiltä näyttävät mukulat voivat kantaa bakteeria ihollaan. Maaperän pH 5.5 - 7.5 on suotuisa ruven kehittymiselle, kun taas happoa sietävä rupilaji (S. acidiscabies) voi tartuttaa mukuloita maaperässä, jonka pH on jopa 5. Lämmin ja kuiva maaperä suosii ruven kehittymistä.
Rupiinfektioiden hallinta ja hallinta:
- Istuta rupivapaat siemenet ja heitä pois tartunnan saaneet siemenet, jotta taudinaiheuttaja ei pääse terveisiin maaperään.
- Vain vastustuskykyisten lajikkeiden kasvattaminen rupien saastuttamilla pelloilla on luotettavin torjuntamenetelmä.
- Maaperän kosteuden säilyttäminen 80 %:ssa pellon kapasiteetista noin 3 viikon ajan mukuloiden alusta alkaen, kunnes mukulat ovat golfpallon kokoisia, voi auttaa vähentämään rupien esiintymistä ja vakavuutta.
- Ammoniumsulfaattia sisältävän sivusidoksen on raportoitu vähentävän rupien vakavuutta.
- Vältä ruven saastuttamia mukuloita ruokkineiden tuotantoeläinten lannan käyttöä ja estä saastuneen maaperän siirtyminen maatalouden laitteilla saastuneelle terveille pelloille.