Lähes kolmasosa maailman maatiloista on omaksunut ympäristöystävällisempiä käytäntöjä ja edelleen tuottavuutta viiden maan 17 tutkijan maailmanlaajuisen arvion mukaan.
Tutkijat analysoivat maatiloja, jotka käyttävät jonkinlaista "Kestävä tehostaminen" termi erilaisille käytännöille, mukaan lukien luomuviljely, jotka käyttävät maata, vettä, biologista monimuotoisuutta, työvoimaa, osaamista ja tekniikkaa sekä viljelykasvien viljelyyn että ympäristövaikutusten, kuten torjunta-aineiden pilaantumisen, maaperän eroosion ja kasvihuonekaasupäästöjen, vähentämiseen.
Kirjoittaminen Nature Sustainability -lehdessäTutkijat arvioivat, että lähes kymmenesosa maailman viljelysmaasta on jossain muodossa kestävää, usein dramaattisia tuloksia.
He ovat havainneet, että uudet käytännöt voivat parantaa tuottavuutta, biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja samalla kun alentavat viljelijöiden kustannuksia.
He esimerkiksi dokumentoivat, kuinka Länsi-Afrikan maanviljelijät ovat kasvattaneet maissin ja maniokin satoa; noin 100,000 150 Kuuban maanviljelijää kasvatti tuottavuuttaan 85 prosenttia ja torjunta-aineiden käyttöä väheni XNUMX prosenttia.
Kestävä tehostaminen "voi johtaa hyödyllisiin tuloksiin sekä maataloustuotannolle että luonnonpääomalle", tutkijat kirjoittavat.
John Reganold, Washington State University Regentsin maaperätieteiden ja agroekologian professori ja paperin toinen kirjoittaja:
"Vaikka meillä on vielä pitkä tie kuljettavana, olen vaikuttunut siitä, kuinka pitkälle maanviljelijät ympäri maailmaa ja erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa ovat edenneet elintarviketuotantojärjestelmiemme terveellisessä suunnassa."
Reganold auttoi tunnistamaan viljelyjärjestelmät, jotka täyttävät kestävän tehostamisen ohjeet, ja analysoimaan tietoja.
Vähiten kehittyneissä maissa tuottavuus paranee yleensä eniten, kun taas teollisuusmaissa "on yleensä havaittu tehokkuuden kasvua (alhaisemmat kustannukset), minimoimalla ekosysteemipalveluille aiheutuvat haitat ja usein jonkin verran vähennyksiä sato- ja karjasatoissa", kirjoittajat kirjoittavat.
Jules Pretty, tutkimuksen johtava kirjoittaja ja ympäristö- ja yhteiskuntaprofessori Essexin yliopistossa vuonna Englanti, käytti ensimmäistä kertaa termiä "kestävä tehostaminen" Afrikan maatalouden tutkimuksessa vuonna 1997.
Vaikka sana "tehostaminen" koskee tyypillisesti ympäristölle haitallista maataloutta, Pretty käytti termiä "osoittaakseen, että toivottavien tulosten, kuten enemmän ruokaa ja parempia ekosysteemipalveluja, ei tarvitse sulkea pois toisiaan".
Määritelmä Kestävä tehostaminen
(Kohteliaisuus: Google-haku; haettu 28. elokuuta 2018) Termi esiintyy nyt yli sadassa tieteellisessä artikkelissa vuodessa ja on keskeinen osa YK: n kestävän kehityksen tavoitteita.
Luonnon kestävyys -artikkelissa tutkijat käyttivät tieteellisiä julkaisuja ja aineistoja seulomaan noin 400 kestävän tehostamisen hanketta, ohjelmaa ja aloitetta ympäri maailmaa.
He valitsivat vain ne, jotka toteutettiin yli 10,000 maatilalla tai 10,000 hehtaarilla eli lähes 25,000 hehtaarilla. He arvioivat, että se vaikuttaa 163 miljoonaan tilaan, joiden pinta-ala on yli miljardi eekkeriä.
Tutkijat keskittyivät seitsemään eri maatalouden muutokseen, joissa "järjestelmän yleisen suorituskyvyn lisääntymisestä ei aiheudu nettokustannuksia".
Muutokset sisältävät integroidun tuholaistorjunnan edistyneen muodon, johon kuuluu viljelijöiden peltokouluja, jotka opettavat viljelijöille agroekologisia käytäntöjä, kuten maanmuokkausta, yli 90 maassa.
Muita muutoksia ovat laitumien ja rehun uudelleensuunnittelu, puut maatalousjärjestelmissä, kasteluveden hallinta ja säilyttävä maatalous, mukaan lukien Itä-Washingtonissa käytetty maaperää säästävä viljelytekniikka.
Kestävän tehostamisen "on osoitettu lisäävän tuottavuutta, lisäävän järjestelmien monimuotoisuutta, vähentävän viljelijäkustannuksia, vähentävän negatiivisia ulkoisvaikutuksia ja parantavan ekosysteemipalveluja", tutkijat kirjoittavat.
He sanovat, että se on nyt saavuttanut "käännekohdan", jossa se voidaan ottaa käyttöön laajemmin valtion kannustimien ja politiikkojen avulla.
John Reganold:
"Vahvempia hallituksen politiikkoja kaikkialla maailmassa tarvitaan nyt tukemaan kestävien tehostettujen viljelyjärjestelmien käyttöönottoa siten, että kaikkien YK: n jäsenten hyväksymät YK: n kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä."
"Tämä auttaa tarjoamaan riittävästi ja ravitsevaa ruokaa kaikille, minimoiden samalla ympäristövaikutukset ja antaen tuottajille mahdollisuuden ansaita ihmisarvoista elantoa."